Vaikuttaja

Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja

Vuotta espoolaisten luottamus-tehtävissä, sinun etujesi ajajana jo teekkariajoista alkaen. Tuotantotalouden diplomi-insinööri.

kertaa kiitos minua kuntavaaleissa äänestäneille Espoolaisille!

Uudenmaan maakuntahallituksen ja Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja. EU:n Alueiden Komitean puheenjohtaja 2015-2017 ja nyt yksi varapuheenjohtajista

Mediassa:

Kuntalehti: Espoon Markku Markkula Suomen edustajaksi Euroopan komission ja alueiden komitean perustamaan energia- ja ilmastolähettiläiden kamariin

Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Euroopan alueiden komitean varapuheenjohtaja Markku Markkula (kok./EPP) on nimitetty Covenant of Mayors -ilmastosopimuksen kansalliseksi lähettilääksi. 

“Ilmastolähettiläiden tehtävä on olla innovatiivisina tienavaajina ja suunnannäyttäjinä sekä rakentaa yhteistyötä ja lisätä yhdessä oppimista niin kansalliseen suuntaan kuin myös EU:n ytimeen”,
Markku Markkula sanoo.

Markku Markkula Länsiväylässä: Hepokorven datakeskus tukee Espoon ilmastotavoitteita

LÄNSIVÄYLÄ VAALIAREENA 14.5.2021
“Espoo – siis kaupunki, yritykset, yliopistot ja monet muut yhteisöt – ovat Euroopan kaupunkien eturivissä ilmastotoimissa.”

“Laskelmien mukaan vaikutus ”datalämmön” hyödyntämisestä olisi Espoon ja Kirkkonummen lämmitysjärjestelmässä hiilidioksidipäästöjen vähenemänä noin 430 000 tonnia per vuosi. Vertailuna tämä vastaa noin 15 prosenttia valtioneuvoston maaliskuussa julistaman kestävän kasvun ohjelman vaikutuksia, siis koko yli 2 miljardin euron elvytyspaketin toimenpiteiden vaikutuksesta koko Suomessa. Hepokorpi-ratkaisulla on siis valtava merkitys.”

Olen omistautunut kaupunkimme uudistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Yritysten kansainvälinen menestys ratkaisee Suomen ja Espoon työpaikka-kehityksen.

Tee vaikuttava valinta.

Helsinkiläinen poliitikko ja tietokirjailija Osmo Soininvaara (vihreät) sekä Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kokoomus) alustivat ja keskustelivat Espoon kaupunkisuunnittelusta Teams:in välityksellä 18.2.2021. Onko Espoon kasvulle rajoja?

Markku Markkula celebrating 60 years of Rome Treaty

Minä olen espoolainen

Espoolainen

Espoosta tuli kotini 1969, kun muutin tänne opiskelemaan diplomi-insinööriksi. Perustimme perheemme Tapiolassa, saimme ensimmäisen lapsemme Otaniemessä, perheemme kasvoi viisihenkiseksi Leppävaarassa ja Lintuvaarassa. Nuoremmat lapsemme elivät teinivuotensa Pohjois-Espoossa käyden koulua Kalajärvellä, ja muuttivat opiskelemaan kun kotimme oli jälleen Leppävaarassa, missä asumme vaimoni kanssa edelleen.

Tunnen Espoon perinpohjaisesti luottamustehtävieni, omien ja lasteni harrastusten, työni sekä paikallisten ja alueellisten kontaktieni avulla. Minulle espoolaisten asioiden hoitaminen merkitsee niin pieniä kuin suuriakin asioita. Tähän perustaa antaa myös kokemukseni koulujen ja liikunnan parissa, kuten esimerkiksi toimintani aikoinaan Leppävaaran koulujen vanhempainyhdistyksen sihteerinä ja Leppävaaran Pyrinnön koripallojaoston puheenjohtajana.                                                                              

Olen pitänyt huolta kunnostani: vuosikausia keskimäärin 10 kilometriä aktiivista liikunta päivittäin, nyt korona-aikana harvinaisen lihassairauden seurauksena vähemmän. En harmikseni pysty hiihtämällä nauttimaan Espoon tämän vuoden erinomaisista lumioloista.                                                                            

Espoolaisuus merkitsee minulle paljon. Olen vuosikymmeniä jo teekkariajoista alkaen toiminut kansainvälisissä tehtävissä ja “markkinoinut” koti-kaupunkimme kehitystä, korkeakoulujemme osaamista, yritystemme toimintaa sekä suomalaista luontoa ja elinvoimaa.                                                                                                                                                                                                                            Tuon kansainvälisiltä kentiltä oivalluksia, hyviä käytäntöjä sekä uutta tietoa ja kontakteja kotikaupunkini kehitykseen. Espoo – asukkaamme, yrityksemme, oppilaitoksemme – olemme jo nyt monessa kaupunki-kehityksen eurooppalainen edelläkävijä ja kestävän kehityksen esimerkki.

Luontoa arvostava ja luonnossa viihtyvä

Vapaa-ajalla kaipaan ulkoilmaan, luonnon keskelle. Uudistuva Espoo pysyy minulle nykyään tuttuna pitkillä kävelylenkeilläni, mutta joskus lähden myös kauemmas – kuten Lappiin hirsimökillemme, jossa käytämme aurinkopaneeleita.

Minä olen toiminut Suomen Kalamiesten Keskusliiton ja myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puheenjohtajana. Luonnossa liikkuminen, marjastus ja sienestys sekä kalastaminen ovat minulle tärkeitä.

Vaikuttaja

Espoon kehittäminen vaatii kotikaupunkimme perusteellista tuntemusta. Ratkaisujen pitää palvella tätä päivää sekä luoda kestävä perusta vuosikymmenten ja vuosisatojen päähän. Olen toiminut Espoon luottamustehtävissä jo liki 44 vuotta, niistä kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana 12 vuotta. Nyt tämän valtuustokauden eli kesäkuusta 2017 lähtien olen toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Toimin vuosituhannen vaihteessa 8 vuotta kansanedustajana, sekä kahteen otteeseen eli 1990-1992 ja 2010 Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Vuoden 2015 alusta heinäkuuhun 2017 toimin EU:n Alueiden Komitean puheenjohtajana – ensimmäisenä suomalaisena, joka on valittu Euroopan Unionin instituution johtoon. Nyt jatkan siellä edelleen, toki pienemmällä roolilla eli yhtenä varapuheenjohtajista – Suomen ja Espoon etujen ajajana. 

Nyt, kun jäin Aallosta eläkkeelle, olen voinut keskittyä osa-aikaisena kaupunginhallituksen puheenjohtajana kotikaupunkimme kehittämiseen – tuomalla päätöksen-tekoon vankkaa osaamista, uutteruutta sekä yhteistyötä ja innovatiivista uudistuskykyä.

Teknillisen korkeakoulun ja Aalto-yiiopiston osaaja, innovatiivinen vaikuttaja

Opiskelin tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Otaniemessä. TKK:n rehtori kutsui minut Täydennyskoulutuskeskuksen ensimmäiseksi päätoimiseksi johtajaksi ja myöhemmin työskentelin Koulutuskeskus Dipolin johtajana. Aalto-yliopiston toiminnan valmisteluun osallistuin rehtorien asettaman muutosryhmän jäsenenä. Sen jälkeen olen toiminut Aallon rehtoreiden neuvonantajana EU:n tutkimus- ja innovatiotoiminnan asioissa. Aallosta jäin eläkkeelle, kun nyt toimin osa-aikaisena Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Uusinta tietoa ja osaamista on käytettävä kaupungin päätöksenteossa.

Luottamushenkilönä toimin Tekniikan Akateemisten Liiton monissa tehtävissä kuten 12 vuotta hallituksen puheenjohtajana, olin Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen TIEKEn hallituksen puheenjohtaja ja TEKESin johtokunnan jäsen. Näitä ja monia uusia verkostoja käytän jatkuvasti kotikaupunkimme parhaaksi.

Minusta Espoo on jo
Suomen paras kaupunki 

Näin voimme tehdä
siitä vielä paremman

ASUKKAAT, TYÖPAIKAT JA PALVELUT

Tuodaan asukkaat keskiöön kaupunkikehittämisessä – kaupungin tulee toimia kehityksen alustana, joka palvelee kuntalaisia sekä luo edellytykset yritystoiminnan kasvulle, uusille työpaikoille ja laadukkaille palveluille.

Espoon esimerkkejä maailmalle. Markku Markkula 2017 puhumassa Brysselissä EU:n alueiden komitean 25-vuotisjuhlaseminaarissa aiheesta energia ja investoinnit älykkääseen kaupunkikehitykseen. Seminaarin muut puhujat professori Jeremy Rifkin, EU:n komission varapuheenjohtaja komissaari Maroš Šefčovič ja EU:n aluekehityspääosaston pääjohtaja Marc Lemaître.

Tunnen espoolaisten kaupunkiympäristön kehittämisen vaativan tehtäväkentän ja kotikaupunkimme eri osat – jopa perinpohjaisesti. Niin kaupunkirakenteemme toimivuus, järkevät liikenneratkaisut kuin pienet, asukkaille tärkeät, kysymykset ovat minulle tärkeitä.

Kaupungin kuuluu satsata luodakseen hyvät puitteet, jossa asukkaat voivat osallistua Espoon uudistamiseen. Iso omenan palvelutori on tästä erinomainen esimerkki: julkiset ja yksityiset palvelut yhdistyvät harrastusmahdollisuuksiin hyvien liikenneyhteyksien kohtaamispaikassa. Metropäätös pysäytti Tapiolan ja muiden keskustemme rappeutumisen.

Metropäätös oli investointi kestävään kasvuun, metrovarren asemanseutujen uudistumiseen ja elinvoimaan sekä uusien keskustapalvelujen kehittymiseen – investointi myös tulevaan. Vain hyvä työpaikkakehitys turvaa tulevaisuuden. Kaupunkirata, kun se nyt lopultakin saadaan rakenteille, luo edellytykset reippaalle työpaikka- ja palvelukehitykselle radan varrella.

ESPOON ON OLTAVA
MYÖS PIENTALOJEN KAUPUNKI

Ollessani kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja pidimme huolta Espoon kasvaessa luonnon sekä viihtyvän elinympäristön säilymisestä lähellä jokaista asukasta. Meri ja järvet sekä keskuspuisto ja kansallispuisto ovat olennainen osa kaupunkiamme – kaikkien ulottuvilla. 

Kaavoituksella ja kaupunkikehityksellä luodaan puitteet tämän säilymiseksi jatkossakin. Pientalot on nostettava lähivuosien painopisteeksi. Kokoomus painottaa pientaloalueiden kaavoittamista, samalla kun metron myötä uudistamme asemanseutuja monipuolisten palvelujen ja työpaikkojen vetovoimaisiksi ydinalueiksi.

Näin turvaamme elinvoiman myös vuosikymmeniksi eteenpäin.

LUONTO

Säilytetään luonto lähellä jokaista, annetaan kaupunkilaisille mahdollisuus harrastaa. Sivistys, kulttuuri, liikunta ja luonto ovat prioriteettejamme.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa puheenjohtaja-aikanani loimme perustan Espoon kestävälle kasvulle ja elinvoimaisten keskusten kehittymiselle sekä pidimme huolta luonnon ja viihtyisän elinympäristön säilymisestä lähellä jokaista asukasta.

Espoo on meren, sadan järven ja pienten jokien kestävän kehityksen puutarhakaupunki. Kaavoituksella ja kaupunkikehityksellä luodaan puitteet tämän säilymiseksi jatkossakin.

Tärkeää on pitää myös huolta maan parhaasta kulttuuri- ja liikuntatarjonnasta, joka on syntynyt ja kehittyy kuntalaisten aktiivisuuden tuloksena – kaupungin, yhteisöjen ja yritysten yhteistyönä.

TEKNOLOGIA, KEHITYS, OSAAMINEN

Maailma kehittyy jatkuvasti, siispä meidän on muistettava, osattava ja uskallettava kehittyä, myös edelläkävijänä.

Tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta vastaava komissaari Carlos Moedas ja Markku Markkula antavat haastattelun yhteisen kahdenkeskisen neuvonpidon jälkeen. Komissio ja alueiden komitea sopivat ekosysteemikehityksen yhteistyöstä sekä yhteisen Knowledge Exchange Platform’in perustamisesta. Espoo Innovation Garden ja Aalto-yliopisto olivat EU:n tutkimuskeskuksen JRC:n valitse kohde, josta JRC teki ensimmäisen esimerkkiraportin teemalla ”Place-Based Innovation Ecosystem”.

Minulle elinikäinen oppiminen, aktiivinen ja terve ikääntyminen sekä kestävä kehitys ovat muutakin kuin trendikkäitä sanoja.

Diplomi-insinöörinä haluan etsiä käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Meidän on helpompi sopeutua yhä kiihtyvässä määrin muuttuvaan maailmaan, kun suhtaudumme muutokseen mahdollisuutena ja opiskelemme uutta.

Tässä kaupungilla on iso rooli oppimisen mahdollistajana – koulu voi olla muutakin kuin rakennus, kirjastosta voi tehdä kaupunkilaisten olohuoneen.

Espoo on sivistyksen globaali edelläkävijä – UNESCOn esimerkkinä käyttämä Learning City.

Espoolainen Euroopassa

Suomalainen vaikuttaja EU:n ytimessä

Markku Markkula oli 2015-2017 EU:n Alueiden komitean puheenjohtaja, nyt varapuheenjohtaja

KAUPPALEHTI: “Markku Markkula on yksi vaikutusvaltaisimmista suomalaista EU:ssa.”
“Hänen johdollaan Alueiden komitean painoarvo EU:ssa ja näkyvyys Brysselissä on kasvanut merkittävästi. Markkula nousi komitean komitean ensimmäiseksi pohjoismaiseksi puheenjohtajaksi helmikuussa 2015. Poliittinen vääntö oli kovaa. Puheenjohtajan työn laajuus on yllättänyt Markkulan. Puheita ja vaikutusvaltaisia tapaamisia on vähintään kymmenen viikossa. Markkula on puskenut komitean toimintaan varsinkin innovaatioita ja digitalisaatiota.” Kauppalehti kuvasi Alueiden komitean toimintaa ja Markkulan puheenjohtajuutta kahden aukeaman reportaasissaan 23.2.2016.

Päävieraana komitean täysistunnossa on Eurooppaneuvoston pj Donald Tusk. Kauppalehti kuvasi myös Tuskin ja Markkulan sekä heidän kabinettiensa yhteistyötä sekä komitean jäsenten antamia henkilökuvia Markkulasta “tuntee asiat perinpohjin”, “on diplomaattinen”, “kuuntelee kaikkia”, “laittaa persoonansa peliin”.

Kauppalehti kuvasi myös jatkoa: “Täysistunnon avauspäivän jälkeen Markkula isännöi opetus- ja kulttuurikomissaari Tibor Navracsicsin ja aluekomissaari Corina Cretun vierailut.”

Kauppalehti kiteyttää: “Valtaa? Se on juuri tätä, henkilökohtaista vaikuttamista.”

Kauppalehti, 23.2.2016

Markku Markkula puhumassa energiasta, ilmastosta ja kestävästä kehityksestä 2015. Hän johti EU:n alueiden komitean delegaatiota Pariisin ilmastosopimusneuvotteluissa (2015), ja sen jälkeen vastaavissa neuvotteluissa Marrakeshissa (2016), Katowicessa (2018) ja Madridissa (2019).

Nyt maaliskuussa 2021 Markkula on nimetty globaalin Covenant of Mayors for Climate and Energy verkoston toiseen kamariin suomalaisia kaupunkeja ja alueita edustavaksi jäseneksi (Ambassador).

%

Leijonanosa Euroopan Unionin lainsäädännöstä toimeenpannaan paikallistasolla.

u

Mikä Alueiden Komitea?

Alueiden Komitea on Euroopan kaupunkien ja kuntien äänitorvi Brysselissä, virallinen osa EU:n päätöksentekoa. AK:n kautta pidämme huolta siitä, että päätöksenteko säilyy mahdollisimman lähellä kansalaisia – jokainen Alueiden Komitean jäsen saa mandaattinsa kuntansa äänestäjiltä.

N

Kunnille valtaa EU:ssa

Puheenjohtajakaudellani alueiden komitea kävi läpi valtavia muutoksia – siitä on tullut aktiivinen eurooppalaisen edelläkävijyyden sekä yhteistyön puolestapuhuja – ja olemme tiiviisti yhteydessä komissaarien, komission pääosastojen sekä kärkimeppien kanssa tuodaksemme Eurooppaa lähemmäs kuntalaisia. Tässä Espoo yrityksineen ja yhteisöineen on monella saralla kestävän kaupunkikehityksen ja innovaatiotoiminnan esimerkki ja edelläkävijä.