Vuotta espoolaisten luottamus-tehtävissä, sinun etujesi ajajana jo teekkariajoista alkaen. Tuotantotalouden diplomi-insinööri. Tekniikan Akateemisten TEK kunniajäsen.

Nyt Espoon Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja. Aiemmin kansanedustaja.
EU:n Alueiden Komitean puheenjohtaja 2015-2017 ja nyt yksi varapuheenjohtajista kaikkien EU:n kaupunkien ja alueiden edustajana EU:n virallisessa hallinnossa.
Espootamme rakentamassa
Vuosikymmenten vaikuttamiseni Espoon johtotehtävissä, kansanedustajana sekä monessa muussa, kuten diplomi-insinöörien TEK:n hallituksen pitkäaikaisimpana puheenjohtajana osoittavat, että olen luottamuksesi arvoinen.
Espoossa olen kansanedustajuuteni jälkeen toiminut puheenjohtajana kaupunkisuunnittelulautakunnassa, valtuustossa ja kaupunginhallituksessa. Nyt luotsaan joukkuettamme puheenjohtajana Kokoomuksen valtuustoryhmässä.
Tunnen Espoon läpikotaisin. Olen osoittanut, että osaan ja uskallan johtaa. Saan tuloksia aikaan. Yhdessä.


Markku Markkula Mediassa:
Uudet suunnitelmat Leppävaaraan
Kansikortteli yhdistäisi kauppakeskus Sellon ja Pohjois-Leppävaaran asuinalueen, jolle on tulossa paljon mullistuksia.
Leppävaaran keskustan suunnittelu oli jo pitkällä vuonna 2021, jolloin se kaatui loppumetreillä yllättäen erityisesti kokoomuksen Markku Markkulan vastustukseen.
Espoon kaupunginhallitusta ja sen elinkeino- ja kilpailukykyjaostoa tuolloin johtanut Markkula piti silloista suunnitelmaa liian kalliina. Entiset suunnitelmat saivat myös kritiikkiä siitä, että Sellon ja Pohjois-Leppävaaran yhdisti vain silta.
Helsingin lentokenttä ja tunneli Tallinnaan
Maakuntahallitus käsittelee Uudenmaan uutta maakuntakaavaa, jonka luonnokseen on piirretty sekä Espoon että Helsingin kautta kulkevat Tallinnan tunnelivaihtoehdot.
Maakuntahallituksen puheenjohtaja, espoolainen Markku Markkula (kok) olisi valmis kirjaamaan kaavaan molemmat tunnelivaraukset.
Tämä kanta on myös Espoon virallisessa lausunnossa.
Espoon merenrantaan Taiteen talo
Taiteen talo saatettaisiin toteuttaa myös muualle kuin aloitteessa mainittuun Espoonlahteen, esimerkiksi Kivenlahteen tai muihin läntisiin osiin metroreitin varrelle, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok).
Espoon metrovarren uusia asuinalueita on haluttu kehittää hieman toisistaan poikkeaviin suuntiin ja erilaisille kohderyhmille.
Mahdollista Taiteen talon sijoittamista tuleekin Markkulan mukaan tarkastella myös tästä näkökulmasta ja miettiä, minkälaisia palveluja ja profiileja eri asuinalueille halutaan.
Olen omistautunut kaupunkimme uudistamiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Yritysten kansainvälinen menestys ratkaisee Suomen ja Espoon työpaikka-kehityksen.
Tee vaikuttava valinta.

Kaupunginhallitusta vetää koko kauden Markku Markkula
Espoon suurin puolue kokoomus on tehnyt keskeiset henkilövalinnat alkavalle valtuustokaudelle. Kaupunginhallitusta vetää koko kauden Markku Markkula.
Hän on pitkän linjan vaikuttaja Espoon kuntapolitiikassa. Hän on johtanut myös Euroopan alueiden komiteaa.
Kaupunginjohtajan valinta
”Soveltuvuustestit osoittivat, että Mykkänen ja Katainen olivat ykkösryhmä. Heillä on molemmilla erittäin hyvät kompetenssit tehtävän hoitoon”, kertoo Markku Markkula.
Mykkäsen meriitit johtamisessa eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja eri ministerirooleissa ovat hyvin vahvoja, mainitsee Markkula.
Espoo tyrmäsi Apotin
Koronakriisi sekä Helsingistä ja Vantaalta kantautuneet huonot kokemukset Apotin toimivuudesta saivat espoolaispoliitikot perääntymään hankkeesta.
”Meillä oli pitkä kokous. Sote-tilanne on auki ja siinä on epävarmuutta. Kaupungin tilanne on heikko ja nyt tulee vielä korona pitkävaikutteisena. Ei ole aika tehdä tällaista päätöstä”, kertoo Markku Markkula.

Leppävaaran suunnitelmat oli laitettava uusiksi

Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula suomii rajusti Leppävaaran keskustaa myllertäviä, vuosia valmisteltuja suunnitelmia –
“Ei modernin houkuttelevan kaupunkikeskuksen tasoa”
Länsiväylä 4.4.2021
LYHENNELMÄ TOIMITUKSEN ARTIKKELISTA
Leppävaaran keskustan uudistamista koskevat suunnitelmat saavat rajua kritiikkiä Espoon johtavalta kokoomuspoliitikolta. Espoon kaupunginhallituksen ja sen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtaja Markku Markkula (kok.) suomii blogikirjoituksessaan Leppävaaran kokoomuksen sivuilla etenkin radan pohjoispuolta koskevia suunnitelmia.
Markkulan mukaan asemakaavan tavoitteiden ja tehtyjen suunnitelmien välillä on ristiriitoja, eikä ehdotus ei ole modernin houkuttelevan kaupunkikeskuksen tasoa. “Arvokkaan keskusta-alueen uudistaminen kannattaa toteuttaa vain, kun se on korkeatasoista sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti huomattavasti nyt esitettyä parempi,” hän kirjoittaa blogissaan.
Radan pohjoispuolelle on suunniteltu muun muassa tiivis korkeiden kerrostalojen rintama. Lisäksi Lintuvaarantien linjausta muutettaisiin ja Turuntietä siirrettäisiin lähemmäksi rataa. Radan yli tulisi kävelysilta. Näistä suunnitelmista Markkula löytää huomautettavaa. “Tavoite on ollut yhdistää koko alue Sellosta radan ja Turuntien yli. Nyt esityksessä on yksi lähinnä kävelysilta.”
Leppävaaran keskustaa isosti muokkaavaa asemakaavaa on valmisteltu vuosia ja se on kiertänyt useissa eri luottamuselimissä. Kritiikkiä ovat herättäneet muun muassa kaupungille koituvat kustannukset. Myös Markkula huomauttaa, että taloudellisesti ehdotus on kaupungille kallis.

“Tikkurilan mallin putki ei kelpaa” – Leppävaaran keskustan suunnitelmille tyrmäys.
Tilalle lähdetään työstämään “suurinta Suomessa rakennettavaa kaupunkikeskustaa”
Länsiväylä 1.6.2024
LYHENNELMÄ TOIMITUKSEN ARTIKKELISTA
Leppävaaran keskustan radan pohjoispuolta koskevat, vuosia työstetyt suunnitelmat menevät uusiksi ja alueen suunnittelu käynnistetään alusta kokonaan uudelta pohjalta. Poikkeuksellinen päätös syntyi maanantaina kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa (eky), joka päätti, ettei radan pohjoispuolen suunnitteluvarauksia jatketa.
Puolueita jakanut päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 6–3. Suunnittelun käynnistämistä uudelleen laajemmalta pohjalta esitti jaoston puheenjohtaja Markku Markkula (kok.), joka on arvostellut pohjoispuolen suunnitelmia aiemminkin. Markkulaa kannattivat kokoomuksen, Rkp:n ja perussuomalaisten edustajat. Virkamiesesityksen eli varausten jatkamisen puolesta äänestivät demareiden, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat.
“Esitetty ratkaisu oli monestakin syystä mahdoton toteuttaa. Käytännössä kaupunki olisi käyttänyt 100 miljoonaa siihen, että huippupaikalle saadaan pysäköintipaikkoja ja samalla vaikeutetaan liikennettä Lintuvaarasta. Myöskään radan yli esitetty putki ”Tikkurilan mallin” mukaan ei kelpaa 100 000 asukkaan kaupunkikeskuksen ytimeen,” Markkula sanoo.
Esitetty ratkaisu olisi tuonut kaupungille noin 105 miljoonan euron rakentamiskulut. Kaava-alueelta saatavat tulot olisivat olleet noin 54 miljoonaa euroa. Noin 50 miljoonan euron vaje olisi katettu muualta lähialueilta saatavilla maankäyttötuloilla.

Espoon 2023 budjetista sopu:
Lisää rahaa kouluille ja päiväkodeille
Valtuuston suurimman ryhmän Kokoomuksen vetäjän Markku Markkula on tyytyväinen. Hän toteaa, että neuvotteluprosessi oli vaikea, mutta erinomainen tulos syntyi. Koulut ja varhaiskasvatus olivat muutosten kärki yksikäsitteisesti ja kaikkien yhteisenä kohteena.
– Reagoimme suurimpiin ongelmiin, ja kun kaupunginjohtajan pohjassa oli jo rahoitusta näihin, niin tulos on hyvä. Rakentamisessa Laurinlahti ja Jupperi saavat nyt tarvittavat rahat, samoin Olarin päiväkodit. Kiviruukin lukio naulattiin suunnittelukohteeksi.
Markkula nostaa esille myös Kokoomuksen lempikohteet pientaloalueet ja tonttien luovutukset omatoimiseen rakentamiseen, jossa valtuuston edellyttämä tavoitetaso on nyt 200 tonttia vuodessa.
Verkostokaupunki
”Muutos on herättänyt päättäjät,” Markkula pohtii. …”Espooseen ei rakenneta yhtä keskustaa, vaan
viiteen kaupunkikeskukseen tukeutuva verkostomaisuus säilyy, kaupunkisuunnittelu-lautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula (kok) totesi. HS 8.4.2008
Kuntalehti: Espoon Markku Markkula Suomen edustajaksi Euroopan komission ja alueiden komitean perustamaan energia- ja ilmastolähettiläiden kamariin
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Euroopan alueiden komitean varapuheenjohtaja Markku Markkula (kok./EPP) on nimitetty Covenant of Mayors -ilmastosopimuksen kansalliseksi lähettilääksi.
“Ilmastolähettiläiden tehtävä on olla innovatiivisina tienavaajina ja suunnannäyttäjinä sekä rakentaa yhteistyötä ja lisätä yhdessä oppimista niin kansalliseen suuntaan kuin myös EU:n ytimeen”,
Markku Markkula sanoo.
Markku Markkula Länsiväylässä: Hepokorven datakeskus tukee Espoon ilmastotavoitteita
LÄNSIVÄYLÄ VAALIAREENA 14.5.2021
“Espoo – siis kaupunki, yritykset, yliopistot ja monet muut yhteisöt – ovat Euroopan kaupunkien eturivissä ilmastotoimissa.”
“Laskelmien mukaan vaikutus ”datalämmön” hyödyntämisestä olisi Espoon ja Kirkkonummen lämmitysjärjestelmässä hiilidioksidipäästöjen vähenemänä noin 430 000 tonnia per vuosi. Vertailuna tämä vastaa noin 15 prosenttia valtioneuvoston maaliskuussa julistaman kestävän kasvun ohjelman vaikutuksia, siis koko yli 2 miljardin euron elvytyspaketin toimenpiteiden vaikutuksesta koko Suomessa. Hepokorpi-ratkaisulla on siis valtava merkitys.”
Markkula EU:n alueiden komitean johtoon
Espoolainen kaupunginvaltuutettu Markku Markkula (kok) on valittu Euroopan alueiden komitean puheenjohtajaksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.
Hän on komitean ensimmäinen pohjoismaalainen puheenjohtaja.
Alueiden komitea on kunnallisvaikuttajista koostettava 350-jäseninen EU:n toimielin.
EU:n instituutio sai suomalaisen johtajan – näin hän aikoo sitä uudistaa
EU:n alueiden komitean uusi suomalainen puheenjohtaja Markku Markkula koki kaksi viikkoa sitten ahaa-elämyksen: EU-komissaarit alkoivat yllättäen kuunnella häntä, ja ovet avautuivat monenlaisiin neuvottelupöytiin ja tilaisuuksiin.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen on valittu EU:n keskeisten elinten puheenjohtajaksi.
“Ykkösasia on henkisen kulttuurin muutos.” Markkulan puheista paistaa hänen taustansa Aalto-yliopiston johdon EU-neuvonantajana. Tulee innostunutta puhetta startup-saunoista, älykkäistä kaupungeista,
terveysteknologian mahdollisuuksista ja tarpeesta saada alueiden ja kaupunkien kärkihankkeita EU:n näkökenttään.
Helsinkiläinen poliitikko ja tietokirjailija Osmo Soininvaara (vihreät) sekä Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kokoomus) alustivat ja keskustelivat Espoon kaupunkisuunnittelusta Teams:in välityksellä 18.2.2021. Onko Espoon kasvulle rajoja?
Markku Markkula celebrating 60 years of Rome Treaty

Espoolainen
Espoosta tuli kotini 1969, kun muutin tänne opiskelemaan diplomi-insinööriksi. Perustimme perheemme Tapiolassa, saimme ensimmäisen lapsemme Otaniemessä, perheemme kasvoi viisihenkiseksi Leppävaarassa ja Lintuvaarassa. Nuorimmat lapsemme elivät teinivuotensa asuessamme Pohjois-Espoossa käyden koulua Kalajärvellä, ja muuttivat opiskelemaan kun kotimme oli jälleen Leppävaarassa, missä asumme vaimoni kanssa edelleen.
Tunnen Espoon perinpohjaisesti luottamustehtävieni, omien ja lasteni harrastusten, työni sekä paikallisten ja alueellisten kontaktieni avulla. Minulle espoolaisten asioiden hoitaminen merkitsee niin pieniä kuin suuriakin asioita. Tähän perustaa antaa myös kokemukseni koulujen ja liikunnan parissa, kuten esimerkiksi toimintani aikoinaan Leppävaaran koulujen vanhempainyhdistyksen sihteerinä ja Leppävaaran Pyrinnön koripallojaoston puheenjohtajana.
Olen pitänyt huolta kunnostani: vuosikausia keskimäärin 10 kilometriä aktiivista liikunta päivittäin, nyt korona-aikana harvinaisen lihassairauden seurauksena vähemmän. En harmikseni pysty hiihtämällä nauttimaan Espoon tämän vuoden erinomaisista lumioloista.
Espoolaisuus merkitsee minulle paljon. Olen vuosikymmeniä jo teekkariajoista alkaen toiminut kansainvälisissä tehtävissä ja “markkinoinut” koti-kaupunkimme kehitystä, korkeakoulujemme osaamista, yritystemme toimintaa sekä suomalaista luontoa ja elinvoimaa. Tuon kansainvälisiltä kentiltä oivalluksia, hyviä käytäntöjä sekä uutta tietoa ja kontakteja kotikaupunkini kehitykseen. Espoo – asukkaamme, yrityksemme, oppilaitoksemme – olemme jo nyt monessa kaupunki-kehityksen eurooppalainen edelläkävijä ja kestävän kehityksen esimerkki.
Luontoa arvostava ja luonnossa viihtyvä
Vapaa-ajalla kaipaan ulkoilmaan, luonnon keskelle. Uudistuva Espoo pysyy minulle nykyään tuttuna pitkillä kävelylenkeilläni, mutta joskus lähden myös kauemmas – kuten Lappiin hirsimökillemme, jossa käytämme aurinkopaneeleita.
Minä olen toiminut Suomen Kalamiesten Keskusliiton ja myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puheenjohtajana. Luonnossa liikkuminen, marjastus ja sienestys sekä kalastaminen ovat minulle tärkeitä.
Vaikuttaja
Espoon kehittäminen vaatii kotikaupunkimme perusteellista tuntemusta. Ratkaisujen pitää palvella tätä päivää sekä luoda kestävä perusta vuosikymmenten ja vuosisatojen päähän. Olen toiminut Espoon luottamustehtävissä jo 48 vuotta, niistä kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana 12 vuotta ja vuodet 2017-2021 kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Nyt tämän valtuustokauden olen Espoon Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja. Toimin vuosituhannen vaihteessa 8 vuotta kansanedustajana, sekä kahteen otteeseen eli 1990-1992 ja 2010 Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.
Vuoden 2015 alusta heinäkuuhun 2017 toimin EU:n Alueiden Komitean puheenjohtajana – ensimmäisenä suomalaisena, joka on valittu Euroopan Unionin instituution johtoon. Nyt jatkan siellä edelleen, toki pienemmällä roolilla eli yhtenä varapuheenjohtajista – Suomen ja Espoon etujen ajajana.
Kun jäin Aallosta eläkkeelle, olen voinut keskittyä kotikaupunkimme ja Uudenmaan kehittämiseen, EU-vaikuttamiseen sekä myös jatkamaan väitöskirjatyötäni. Kaikki opintosuoritukseni on nyt tehty ja vahvistettu, VÄitöskirjan kirjoittaminen etenee. Tuomalla päätöksen-tekoon vankkaa osaamista, uutteruutta sekä yhteistyötä ja innovatiivista uudistuskykyä.
Teknillisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston osaaja, innovatiivinen vaikuttaja
Opiskelin tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Otaniemessä. TKK:n rehtori kutsui minut Täydennyskoulutuskeskuksen ensimmäiseksi päätoimiseksi johtajaksi ja myöhemmin työskentelin Koulutuskeskus Dipolin johtajana. Aalto-yliopiston toiminnan valmisteluun osallistuin rehtorien asettaman muutosryhmän jäsenenä. Sen jälkeen olen toiminut Aallon rehtoreiden neuvonantajana EU:n tutkimus- ja innovatiotoiminnan asioissa. Aallosta jäin eläkkeelle, kun nyt toimin osa-aikaisena Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Uusinta tietoa ja osaamista on käytettävä kaupungin päätöksenteossa.
Luottamushenkilönä toimin Tekniikan Akateemisten Liiton monissa tehtävissä kuten 12 vuotta hallituksen puheenjohtajana, olin Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen TIEKEn hallituksen puheenjohtaja ja TEKESin johtokunnan jäsen. Näitä ja monia uusia verkostoja käytän jatkuvasti kotikaupunkimme parhaaksi.
Pääkaupunkiseudun yhdistäminen
”Laajin keskustelu (49 puheenvuoroa) on käyty pääkaupunkiseudun yhdistämisestä ja/tai yhteistyöstä. Siitä toistaiseksi viimeisen puheenvuoron kirjoitti espoolainen kaupunginvaltuutettu Markku Markkula (kok) tässä viikonvaihteessa. Kannattaa lukea.”
Kouluille suunnatut lisämiljoonat ilahduttivat päättäjiä – Espoon pitää vahtia tarkasti omia etujaan valtion suuntaan
Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden 2024 talousarvion muutaman tunnin keskustelun jälkeen. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Markku Markkula kehui työskentelyä
siitä, että Espoon haasteet tunnistettiin.
– Talouden perusta on haasteellinen seuraavat 5–10 vuotta, joten tervehdyttämistoimia viedään eteenpäin. Kokoomukselle tärkeä asia on se, että pientalorakentamiseen aiotaan satsata, mutta asemakaavoja päästään viemään eteenpäin vasta, kun Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavasta tehdystä valituksesta on saatu ratkaisu korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
ASUKKAAT, TYÖPAIKAT JA PALVELUT

Tuodaan asukkaat keskiöön kaupunkikehittämisessä – kaupungin tulee toimia kehityksen alustana, joka palvelee kuntalaisia sekä luo edellytykset yritystoiminnan kasvulle, uusille työpaikoille ja laadukkaille palveluille.
Espoon raidevisio
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi keskiviikkoiltana puheenjohtajansa Markku Markkulan (kok) esittelemän raidevisioselvityksen.
Espoolaispoliitikot ovat tyytymättömiä HSL:n parannusehdotuksiin
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Markku Markkulan (kok) mukaan Espoossa alkaa kärsivällisyys olla koetuksella.
”Vähän alkaa jo tuntua, että tässä kulutetaan aikaa ja katsotaan, kummalla kestää kantti pidempään. Koko ajan annetaan vain samoja selityksiä, vaikka pitäisi löytää ratkaisuja”, Markkula sanoo.
Tapiolan jalkapallostadion vihdoin toteutumassa
Menee useampi vuosi, että stadion on käytössä, mutta nyt on paljon positiivista painetta siihen, että ratkaisua tosissaan haetaan”, Espoon Kaupunginhallituksen sekä elinkeino- ja
kilpailukykyjaoston puheenjohtaja Markku Markkula sanoo.
”Espoossa on 12 000 lisenssipelaajaa, joista valtaosa on lapsia ja nuoria. Se on valtava määrä toimintaa, ja heille pitää turvata edellytykset samalla kun Urheilupuisto on meidän jalkapallon päänäyttämö.”
Espoon esimerkkejä maailmalle. Markku Markkula 2017 puhumassa Brysselissä EU:n alueiden komitean 25-vuotisjuhlaseminaarissa aiheesta energia ja investoinnit älykkääseen kaupunkikehitykseen. Seminaarin muut puhujat professori Jeremy Rifkin, EU:n komission varapuheenjohtaja komissaari Maroš Šefčovič ja EU:n aluekehityspääosaston pääjohtaja Marc Lemaître.
Tunnen espoolaisten kaupunkiympäristön kehittämisen vaativan tehtäväkentän ja kotikaupunkimme eri osat – jopa perinpohjaisesti. Niin kaupunkirakenteemme toimivuus, järkevät liikenneratkaisut kuin pienet, asukkaille tärkeät, kysymykset ovat minulle tärkeitä.
Kaupungin kuuluu satsata luodakseen hyvät puitteet, jossa asukkaat voivat osallistua Espoon uudistamiseen. Iso omenan palvelutori on tästä erinomainen esimerkki: julkiset ja yksityiset palvelut yhdistyvät harrastusmahdollisuuksiin hyvien liikenneyhteyksien kohtaamispaikassa. Metropäätös pysäytti Tapiolan ja muiden keskustemme rappeutumisen.
Metropäätös oli investointi kestävään kasvuun, metrovarren asemanseutujen uudistumiseen ja elinvoimaan sekä uusien keskustapalvelujen kehittymiseen – investointi myös tulevaan. Vain hyvä työpaikkakehitys turvaa tulevaisuuden. Kaupunkirata, kun se nyt lopultakin saadaan rakenteille, luo edellytykset reippaalle työpaikka- ja palvelukehitykselle radan varrella.
ESPOON ON OLTAVA
MYÖS PIENTALOJEN KAUPUNKI

Ollessani kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja pidimme huolta Espoon kasvaessa luonnon sekä viihtyvän elinympäristön säilymisestä lähellä jokaista asukasta. Meri ja järvet sekä keskuspuisto ja kansallispuisto ovat olennainen osa kaupunkiamme – kaikkien ulottuvilla.
Kaavoituksella ja kaupunkikehityksellä luodaan puitteet tämän säilymiseksi jatkossakin. Pientalot on nostettava lähivuosien painopisteeksi. Kokoomus painottaa pientaloalueiden kaavoittamista, samalla kun metron myötä uudistamme asemanseutuja monipuolisten palvelujen ja työpaikkojen vetovoimaisiksi ydinalueiksi.
Näin turvaamme elinvoiman myös vuosikymmeniksi eteenpäin.
Espoon keskeinen kokoomuspäättäjä: Vähempikin asuntojen rakentaminen olisi riittänyt – nostaa esiin kaksi ylilyöntiä
Espoo kasvaa nyt selvästi nopeammin kuin kaupungin ja valtion välille solmittu sopimus uusien asuntojen rakentamisesta edellyttäisi. Kaupungin tilastojen mukaan Espooseen valmistui vuosina 2019–2021 yhteensä 13 843 asuntoa, kun sopimuksen edellyttämä määrä olisi ollut 9 600 asuntoa. Onko Espoon viime vuosien kasvussa tehty arviointivirhe?
– Kun nyt katsoo taaksepäin, hieman vähäisempikin kasvu olisi riittänyt, myöntää kokoomuksen pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu Markku Markkula.
Markkula oli valtuustokaudella 2017–2021 kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja sitä ennen kaavoitusta ohjaavan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja. Hän on yksi keskeisesti Espoon kasvuun vaikuttaneista päättäjistä.
– Aktiivinen rakentaminen on yksi työllisyyden perustekijä. Kyse on pitkälti markkinoiden toiminnasta. Kaupunki voi vaikuttaa siihen kaavoituksella, mutta se on hidasta, hän sanoo. Markkula tunnustaa, että Espoosta löytyy kohteita, joissa olisi hänen mielestään voitu toimia toisin.
– Olosuhteisiin nähden sanoisin, että Espoo on onnistunut erinomaisesti, hän sanoo. Erityiskiitosta Markkula antaa Tapiolan, Matinkylän sekä Otaniemi-Keilaniemen uudistumisista, jotka ovat hänen mukaansa onnistuneet erinomaisesti.
Golfkentästäkö asuntoja
Puheenjohtaja Markku Markkulan (kok) laatiman tiedotteen oli allekirjoittanut 11 lautakunnan 12 jäsenestä.
“Espoon kaavoitusta hoitavana asiantuntijalautakuntana haluamme saattaa julkisuuteen ja asianosaisille tietoon, että emme pidä muutosta mahdollisena”, Markkula toteaa tiedotteessa kipakkaan sävyyn.
”Joidenkin keksimä idea Ringside Golfin alueen muuttamisesta asumiseen on aiheuttanut
epäuskoisuutta suhteessa Espoon kaavoituksen johdonmukaisuuteen. Päätäntävaltaa tällaisissa
asioissa käyttää lautakunta. — Tyrmään tämän muutoksen mahdottomana,” Markku Markkula kirjoittaa.
LUONTO

Säilytetään luonto lähellä jokaista, annetaan kaupunkilaisille mahdollisuus harrastaa. Sivistys, kulttuuri, liikunta ja luonto ovat prioriteettejamme.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa puheenjohtaja-aikanani loimme perustan Espoon kestävälle kasvulle ja elinvoimaisten keskusten kehittymiselle sekä pidimme huolta luonnon ja viihtyisän elinympäristön säilymisestä lähellä jokaista asukasta.
Espoo on meren, sadan järven ja pienten jokien kestävän kehityksen puutarhakaupunki. Kaavoituksella ja kaupunkikehityksellä luodaan puitteet tämän säilymiseksi jatkossakin.
Tärkeää on pitää myös huolta maan parhaasta kulttuuri- ja liikuntatarjonnasta, joka on syntynyt ja kehittyy kuntalaisten aktiivisuuden tuloksena – kaupungin, yhteisöjen ja yritysten yhteistyönä.
Selkeä osoitus suhteestani luontoon ja kestävän kehityksen edistämiseen on, että olen lapsuus ja nuoruusvuosinani istuttanut yli 100 000 (SATATUHATTA) puuta Suomeen. Toinen esimerkki on kalastusharrastukseni ja kalastuksen edistämistoimintani. Olin aikoinaan Suomen Kalamiesten Keskusliiton puheenjohtaja sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön hallituksen puheenjohtaja. Joitakin vuosia sitten nimut nimettiin Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kunniapuheenjohtajaksi.

TEKNOLOGIA, KEHITYS, OSAAMINEN

Maailma kehittyy jatkuvasti, siispä meidän on muistettava, osattava ja uskallettava kehittyä, myös edelläkävijänä.
Espoo aikoo ratkaista sisäilmaongelmat miljardilla – “Kymmenen vuoden kuluttua meillä ei ole enää homekouluja”
Espoo aikoo käyttää seuraavan kymmenen vuoden aikana hieman alle miljardin euroa koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien ratkaisuun. Tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat on ratkaistu.
– Tässä meillä on nyt ainutlaatuinen työkalu ja rahavaraus. Kymmenen vuoden kuluttua meillä ei ole enää homekouluja eikä hätäväistöjä, lupaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Markkula (kok.).
Vajaan miljardin summa pitää sisällään muun muassa uudis- ja korjausrakentamista sekä vuokrakuluja. Summaan sisältyy koulujen ja päiväkotien lisäksi myös muita sivistystoimen kohteita.
– Esimerkiksi metrokäytävä tarvitsisi 12 uutta koulua. Meidän on haettava uusia tiloja myös muualta, kuten on jo tehty esimerkiksi Niittykummussa, Markkula sanoo.
Espoon veroprosentti | Vihreät ja demarit iskivät täyslaidallisen kokoomusta
vastaan kiivaassa väittelyssä
Espoon kuntaveroprosentti on ensi vuonna 5,3. Tästä päätti Espoon kaupunginvaltuusto maanantai-iltana kiihkeän ja monin paikoin kuittailuksi yltyneen keskustelun jälkeen.
Valtuuston suurin puolue kokoomus olisi halunnut laskea kuntaveroprosenttia 5,2:en kompensoidakseen sillä kiinteistöveron nousua, josta on päättänyt maan hallitus. Kokoomus ei kuitenkaan saanut puolelleen muita kuin perussuomalaiset ja hävisi äänestyksen täpärästi äänin 36–38.
– 5,2 veroprosentilla voimme tulla toimeen ja toteuttaa ne linjaukset joita Espoo-tarinassa on muun muassa siitä, ettei Espoo nosta kuntaveroa sote-uudistuksen vuoksi. Samalla vahvistamme tulopohjaa sillä, että pysymme kansainvälisesti vetovoimaisena innovaatiokaupunkina, perusteli Markku Markkula (kok.).
Kokoomuslaiset vakuuttivat myös, että 5,2 veroprosentillakin kouluista ja päiväkodeista pidettäisiin huolta.
– Kasvu ja oppiminen on se mistä emme leikkaa. Haasteita kiistämättä
on ja niistä huolehditaan, mutta samalla on pidettävä huoli siitä, ettemme turvaa muun Suomen kasvua espoolaisten veroilla, totesi Markkula (kok.).
Tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta vastaava komissaari Carlos Moedas ja Markku Markkula antavat haastattelun yhteisen kahdenkeskisen neuvonpidon jälkeen. Komissio ja alueiden komitea sopivat ekosysteemikehityksen yhteistyöstä sekä yhteisen Knowledge Exchange Platform’in perustamisesta. Espoo Innovation Garden ja Aalto-yliopisto olivat EU:n tutkimuskeskuksen JRC:n valitse kohde, josta JRC teki ensimmäisen esimerkkiraportin teemalla ”Place-Based Innovation Ecosystem”.
Minulle elinikäinen oppiminen, aktiivinen ja terve ikääntyminen sekä kestävä kehitys ovat muutakin kuin trendikkäitä sanoja.
Diplomi-insinöörinä haluan etsiä käytännöllisiä ja toimivia ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Meidän on helpompi sopeutua yhä kiihtyvässä määrin muuttuvaan maailmaan, kun suhtaudumme muutokseen mahdollisuutena ja opiskelemme uutta.
Tässä kaupungilla on iso rooli oppimisen mahdollistajana – koulu voi olla muutakin kuin rakennus, kirjastosta voi tehdä kaupunkilaisten olohuoneen.
Espoo on sivistyksen globaali edelläkävijä – UNESCOn esimerkkinä käyttämä Learning City.
Markku Markkula oli 2015-2017 EU:n Alueiden komitean puheenjohtaja, nyt varapuheenjohtaja
KAUPPALEHTI: “Markku Markkula on yksi vaikutusvaltaisimmista suomalaista EU:ssa.”
“Hänen johdollaan Alueiden komitean painoarvo EU:ssa ja näkyvyys Brysselissä on kasvanut merkittävästi. Markkula nousi komitean komitean ensimmäiseksi pohjoismaiseksi puheenjohtajaksi helmikuussa 2015. Poliittinen vääntö oli kovaa. Puheenjohtajan työn laajuus on yllättänyt Markkulan. Puheita ja vaikutusvaltaisia tapaamisia on vähintään kymmenen viikossa. Markkula on puskenut komitean toimintaan varsinkin innovaatioita ja digitalisaatiota.” Kauppalehti kuvasi Alueiden komitean toimintaa ja Markkulan puheenjohtajuutta kahden aukeaman reportaasissaan 23.2.2016.
Päävieraana komitean täysistunnossa on Eurooppaneuvoston pj Donald Tusk. Kauppalehti kuvasi myös Tuskin ja Markkulan sekä heidän kabinettiensa yhteistyötä sekä komitean jäsenten antamia henkilökuvia Markkulasta “tuntee asiat perinpohjin”, “on diplomaattinen”, “kuuntelee kaikkia”, “laittaa persoonansa peliin”.
Kauppalehti kuvasi myös jatkoa: “Täysistunnon avauspäivän jälkeen Markkula isännöi opetus- ja kulttuurikomissaari Tibor Navracsicsin ja aluekomissaari Corina Cretun vierailut.”
Kauppalehti kiteyttää: “Valtaa? Se on juuri tätä, henkilökohtaista vaikuttamista.”
Markku Markkula puhumassa energiasta, ilmastosta ja kestävästä kehityksestä 2015. Hän johti EU:n alueiden komitean delegaatiota Pariisin ilmastosopimusneuvotteluissa (2015), ja sen jälkeen vastaavissa neuvotteluissa Marrakeshissa (2016), Katowicessa (2018) ja Madridissa (2019).
Nyt maaliskuussa 2021 Markkula on nimetty globaalin Covenant of Mayors for Climate and Energy verkoston toiseen kamariin suomalaisia kaupunkeja ja alueita edustavaksi jäseneksi (Ambassador).
%
Leijonanosa Euroopan Unionin lainsäädännöstä toimeenpannaan paikallistasolla.
Espoo sai Brysselistä huojentavia uutisia – ”Jos tämä linja menee läpi, se mahdollistaa Espoon kehittämisen, kuten täällä on päätetty”
Espooseen ja muihin pk-seudun kaupunkeihin merkittävästi vaikuttavaa EU:n ennallistamisasetusta on käsitelty Euroopan alueiden komiteassa. EU:n kuntia ja alueita edustava komitea (AK) katsoo, että asetuksessa tulee huomioida alueelliset olosuhteet ja toimenpiteet tulee kohdistaa rakennettuun ympäristöön.
Espoon ja pk-seudun kannalta komitean lausunto tarkoittaisi Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan, espoolaisen Markku Markkulan (kok.) mukaan sitä, että alueen kasvu voisi jatkua suunnitelmien mukaan.
– Saimme määriteltyä, että 6. artiklan kaupunkiluonnon ennallistaminen koskisi vain taajamia ja kaupunkikeskuksia. Sitä voitaisiin myös tarkastella yli kaupunkirajojen, mikä on tärkeää pk-seudulla. Jos tämä linja menee läpi, se mahdollistaa Espoon kehittämisen kuten täällä on päätetty, Markkula sanoo.
6. artiklaa on kritisoitu siitä, että se ei huomioi pohjoisen Euroopan kaupunkeja, joiden pinta-alasta iso osa voi olla metsiä tai järviä. Esimerkiksi Espoon pinta-alasta yli puolet on viheraluetta. Ennallistamisasetuksen hyväksyminen tulee Markkulan mukaan olemaan erittäin monimutkainen prosessi, sillä asetus vaikuttaisi hyvin laajasti paikallisella tasolla ja puuttuisi paikallishallinnon
itsemääräämisoikeuteen.
– Pelko ei ole ohi ennen kuin lopputulos on selvillä. Suomen kaupungit ovat olleet vaikuttamisessa hyvin aktiivisia, ja tätä työtä on edelleen jatkettava.


Mikä Alueiden Komitea?
Alueiden Komitea on Euroopan kaupunkien ja kuntien äänitorvi Brysselissä, virallinen osa EU:n päätöksentekoa. AK:n kautta pidämme huolta siitä, että päätöksenteko säilyy mahdollisimman lähellä kansalaisia – jokainen Alueiden Komitean jäsen saa mandaattinsa kuntansa äänestäjiltä.
Kunnille valtaa EU:ssa
Puheenjohtajakaudellani alueiden komitea kävi läpi valtavia muutoksia – siitä on tullut aktiivinen eurooppalaisen edelläkävijyyden sekä yhteistyön puolestapuhuja – ja olemme tiiviisti yhteydessä komissaarien, komission pääosastojen sekä kärkimeppien kanssa tuodaksemme Eurooppaa lähemmäs kuntalaisia. Tässä Espoo yrityksineen ja yhteisöineen on monella saralla kestävän kaupunkikehityksen ja innovaatiotoiminnan esimerkki ja edelläkävijä.
